Sain huijausviestin – mitä teen nyt?

Näin tunnistat huijausviestin

Huijausviesti voi tulla tekstiviestinä, sähköpostina, WhatsAppissa, sosiaalisessa mediassa tai puheluna. Huijarit kirjoittavat nykyään usein virheetöntä suomea, joten kielivirheiden puuttuminen ei tarkoita, että viesti olisi aito. Kiinnitä huomiota näihin merkkeihin:

Hyvä nyrkkisääntö: jos olet epävarma, älä käytä viestin linkkiä tai numeroa. Avaa palvelu itse, esimerkiksi pankin oma sovellus, tai soita numeroon, jonka löydät kortin takaa tai yrityksen omilta verkkosivuilta.

Yleisimmät huijaukset Suomessa

Huijausten muoto vaihtelee, mutta samat perustyypit toistuvat. Kun tunnet ne, tunnistat uudenkin version helpommin.

• Paketti- ja Posti-huijaus: viesti väittää, että paketti odottaa ja vaatii pienen maksun tai osoitteen vahvistamisen. Linkki vie aidolta näyttävälle sivulle, joka kerää korttitiedot. Tarkista lähetykset aina kuljetusyhtiön omasta sovelluksesta tai verkkosivulta.
• Pankkihuijaus: viestissä kerrotaan, että tilisi on lukittu tai tunnuksesi vanhenevat, ja pyydetään kirjautumaan linkin kautta. Valesivu näyttää pankin sivulta ja kerää tunnukset.
• Poliisiksi tai pankin turvallisuusosastoksi esiintyminen: soittaja kertoo, että tililläsi on epäilyttäviä tapahtumia, ja pyytää siirtämään rahat turvaan, kertomaan tunnukset tai hyväksymään tunnistautumisen. Puhelu voi näyttää tulevan aidosta numerosta. Poliisi tai pankki ei pyydä siirtämään rahoja toiselle tilille.
• Kela- ja Vero-huijaus: viestissä luvataan veronpalautus tai tukirahaa tai väitetään, että sinulla on maksamatonta. Tarkista asia aina kirjautumalla itse Kelan tai Verohallinnon omaan asiointipalveluun, älä viestin linkistä.
• Sukulaishuijaus (”hei äiti, tämä on uusi numeroni”): tuntematon numero kirjoittaa esimerkiksi WhatsAppissa olevansa lapsesi tai lapsenlapsesi, jonka puhelin on hajonnut. Pian pyydetään maksamaan kiireellinen lasku. Soita läheisellesi vanhaan, tuttuun numeroon ennen kuin teet mitään.
• Sijoitushuijaus: mainos tai viesti lupaa suuria tuottoja esimerkiksi kryptovaluutoilla. Mainoksissa käytetään usein tunnettujen henkilöiden nimiä ja kuvia ilman lupaa. Alussa voit nähdä ”voittoja”, mutta rahoja ei saa koskaan takaisin.
• Romanssihuijaus: verkossa tavattu ihastus rakentaa luottamusta viikkojen tai kuukausien ajan ja alkaa sitten pyytää rahaa matkaan, sairaalalaskuun tai tullimaksuun. Älä lähetä rahaa ihmiselle, jota et ole tavannut.
• Microsoft-tukihuijaus: puhelimessa englantia tai suomea puhuva henkilö väittää olevansa Microsoftilta ja kertoo koneessasi olevan viruksen. Joskus selaimeen ilmestyy myös pelottava varoitus, jossa on puhelinnumero. Tavoite on saada sinut asentamaan etäyhteysohjelma ja maksamaan turhasta ”korjauksesta”.

Sain huijausviestin, mutta en klikannut mitään

Hyvä uutinen: pelkkä viestin lukeminen ei yleensä aiheuta vahinkoa. Toimi näin:

1. Älä vastaa viestiin, älä soita viestissä olevaan numeroon äläkä avaa liitteitä.
2. Ilmoita viesti roskapostiksi tai huijaukseksi ja estä lähettäjä (ohjeet alempana).
3. Poista viesti.
4. Jos viesti koski oikeaa palvelua, kuten pankkia, tarkista tilanne kirjautumalla palveluun itse.

Klikkasin linkkiä, annoin tunnukset tai maksoin – toimi heti

Jos annoit tietoja tai rahaa huijarille, aika on tärkein tekijä. Älä jää häpeämään tai odottamaan. Huijaukset ovat ammattimaisia, ja niihin lankeaa joka päivä myös kokeneita tietokoneen käyttäjiä. Tee nämä järjestyksessä:

Seuraa seuraavina viikkoina tilitapahtumia, sähköpostiin tulevia salasanan vaihtoilmoituksia ja kirjautumisviestejä, joita et itse aiheuttanut. Huijari voi myös ottaa yhteyttä uudelleen ja luvata auttaa saamaan rahat takaisin maksua vastaan. Sekin on huijaus.

Näin ilmoitat ja estät huijausviestit

Viestin ilmoittaminen auttaa palveluita suodattamaan huijauksia muiltakin. Valikkojen nimet vaihtelevat puhelimen ja sovelluksen mukaan, mutta periaate on sama:

• Tekstiviesti: avaa viesti, valitse lähettäjän tiedot tai valikko ja kohta, jolla lähettäjän voi estää tai ilmoittaa roskapostiksi. Sekä iPhonessa että Android-puhelimissa on tähän oma toiminto.
• Sähköposti: merkitse viesti roskapostiksi tai tietojenkalasteluksi sähköpostipalvelun valikosta. Älä käytä viestin omaa ”peruuta tilaus” -linkkiä huijausviestissä.
• WhatsApp ja muut pikaviestimet: tuntemattoman lähettäjän viestin kohdalla on yleensä valinta estää ja ilmoittaa käyttäjä.
• Puhelut: estä numero puhelimen puheluhistoriasta. Monessa puhelimessa voi myös hiljentää tuntemattomat numerot. Muista silti, että huijari voi soittaa uudesta numerosta.
• Kyberturvallisuuskeskus: voit ilmoittaa huijauksesta, vaikka et olisi menettänyt mitään.

Omaisille: näin suojaat ikääntyvää läheistä

Huijarit kohdistavat viestejä usein ikääntyneisiin. Paras suoja on avoin keskustelu ilman syyllistämistä, jotta läheinen uskaltaa kertoa epäilyttävästä viestistä heti.

• Kerro yleisimmistä huijauksista ja sopikaa yksinkertainen sääntö: pankki, poliisi tai Microsoft ei koskaan pyydä tunnuksia, rahansiirtoa tai etäyhteyttä.
• Sopikaa, että rahaa pyytävä viesti tarkistetaan aina soittamalla tuttuun numeroon. Perheen oma turvasana voi auttaa tunnistamaan aidon yhteydenoton.
• Ota puhelimessa käyttöön roskaviestien ja tuntemattomien numeroiden suodatus sekä pidä laitteet päivitettyinä.
• Selvitä pankin kanssa mahdollisuus asettaa kortille ja verkkomaksuille sopivat käyttörajat.
• Ota kaksivaiheinen tunnistautuminen käyttöön sähköpostissa ja tärkeissä tileissä. Apua tähän saat sivulta tilit ja kirjautumiset.
• Kirjoita paperille tärkeimmät numerot, kuten oman pankin ja läheisten numerot, jotta niitä ei tarvitse etsiä viestin kautta.

Milloin pyytää apua

Teen kotikäyntejä Järvenpäässä, Keravalla, Tuusulassa, Mäntsälässä, Hyvinkäällä ja Pornaisissa. Tarkistan laitteen, poistan mahdolliset haittaohjelmat ja autan vaihtamaan salasanat turvallisesti. Lue lisää: tietoturva-apu kotiin, apu tileihin ja kirjautumisiin tai varaa aika verkossa. Hinta on 60 €/h (sis. alv 25,5 %), kotitalousvähennyksellä noin 36 €/h. Minimiveloitus 40 €, Järvenpäässä ei matkakuluja.